Perjantain oppitunnilla saimme vieraan Agnis Stiben TOL:lta, eli Oulun yliopiston tietojenkäsittelylaitokselta. Hän kertoi meille kehittelmästään Twitter-sovelluksesta, joka eroaa hieman vuonna 2006 julkaistusta alkuperäisestä Twitteristä.
Saimme tehtäväksemme luoda Twitteriin käyttäjätilin, jonka perimmäinen merkitys on jäänyt minulle valitettavasti hämärän peittoon. Kuten Facebook-päivityksessä kyselin: Olenko minä NYT sosiaalisen median huipulla?
Muutaman tunnin Twitterin käyttökokemuksella voin sanoa, että en nyt ainakaan äkkiseltään lämpene sovellukselle. Se on jotenkin tylsä..liian tekstipitoinen. Pidän ainakin vielä tällä hetkellä Facebookista enemmän, kun siellä näkee heti etusivulta, jos kaveri on julkaissut uuden kuvan tai linkannut hauskan videon tai tekstin. Twitterissä on käsittääkseni vain tweetit, joiden sisälle on voinut liittää linkin, mutta ei linkistä heti näe, mitä se sisältää. Mutta saahan Twitteriin hienon taustakuvan, jes!
Mielestäni Twitter palvelee ehkä paremmin mobiilisovelluksena, onhan se nimetty mikroblogipalveluksi. Eihän Facebookin kommenttilaatikkoonkaan montaa sataa merkkiä saa kirjoitettua, mutta olen käsittänyt, että Twitterissä päivitykset on ihan extralyhyitä. Korjatkaa toki jos olen väärässä. Alla olevasta linkistä voi lukea yhden twiittaajan näkemyksiä Twitteristä ja Facebookista, tuo alempi linnki koskee pelkästään Twitteriä ja siellä näytti olevan ihan pätevää tietoa Twitterin peruskäytöstä.
http://www.markokaartinen.net/twitter-vs-facebook/
http://www.ezka.org/2011/02/twitter-aloittelijan-opas.html
Kolmas experimenttimme on hiljalleen käynnistymässä, kun olemme tarttuneet Foggin käyttäytymismalliin.
Tämän kyseisen käyttäytymismallin mukaan käyttäytyminen on motivaation, kyvykkyyden ja triggerien (niistä kohta lisää) yhteissumma.
Kaikelle käyttäytymiselle/toiminnalle tarvitaan luonnollisesti jonkinlainen motivaatio, lisäksi tarvitaan kyvykkyyttä hoitaa se, eli jos on motivaatiota, muttei taitoa, niin homma tyssää äkkiä siihen. Mikäli tekeminen vaatii aikaa, rahaa, fyysistä ponnistusta, aivotoimintaa, jotain sosiaalista poikkeavuutta tai rutiineista poikkeavaa, niin tekeminen ei ole helppoa. MUTTA silloin avuksi tulevat triggerit, jotka laukaisevat tekemisen. Mielestäni triggerit ovat on ne asenteet, joilla tekemiseen suhtaudut. En tiedä kyllä tiedä itsekään mistä puhun, mutta niin minä nämä triggerit ymmärsin.
Ajatellaanpa vaikka seuraavanlainen tilanne:
Olisi siivouspäivä edessä, inhoat siivousta, ja väsyttää. Jos ja kun satut löytämään motivaation miettimällä siivouksen hyviä puolia, niin huomaat, että imurin pölypussi on täynnä ja uusia pitäisi ostaa. Tässä vaiheessa hypit tietenkin jo onnesta ajatellessani kiiltävää kotia, lähdet kauppaan ostamaan pölypusseja, palaat kotiin ja siivoat kämpän lattiasta kattoon. Ja siivouksen jälkeen hyriset onnellisena, että onpa mukava, kun on puhdas koti. Niin helppoa se käyttäytyminen on! :) Vai onko?
Itse kyllä inhoan siivoamista, mutta on se puhdas koti paljon mukavempi kuin pölyä ja likaa siellä täällä ympäri asuntoa :)
VastaaPoista