Sosiaalisen median huipulta siivoushommiin

Perjantain oppitunnilla saimme vieraan Agnis Stiben TOL:lta, eli Oulun yliopiston tietojenkäsittelylaitokselta. Hän kertoi meille kehittelmästään Twitter-sovelluksesta, joka eroaa hieman vuonna 2006 julkaistusta alkuperäisestä Twitteristä.
Saimme tehtäväksemme luoda Twitteriin käyttäjätilin, jonka perimmäinen merkitys on jäänyt minulle valitettavasti hämärän peittoon. Kuten Facebook-päivityksessä kyselin: Olenko minä NYT sosiaalisen median huipulla?

Muutaman tunnin Twitterin käyttökokemuksella voin sanoa, että en nyt ainakaan äkkiseltään lämpene sovellukselle. Se on jotenkin tylsä..liian tekstipitoinen. Pidän ainakin vielä tällä hetkellä Facebookista enemmän, kun siellä näkee heti etusivulta, jos kaveri on julkaissut uuden kuvan tai linkannut hauskan videon tai tekstin. Twitterissä on käsittääkseni vain tweetit, joiden sisälle on voinut liittää linkin, mutta ei linkistä heti näe, mitä se sisältää. Mutta saahan Twitteriin hienon taustakuvan, jes!

Mielestäni Twitter palvelee ehkä paremmin mobiilisovelluksena, onhan se nimetty mikroblogipalveluksi. Eihän Facebookin kommenttilaatikkoonkaan montaa sataa merkkiä saa kirjoitettua, mutta olen käsittänyt, että Twitterissä päivitykset on ihan extralyhyitä. Korjatkaa toki jos olen väärässä. Alla olevasta linkistä voi lukea yhden twiittaajan näkemyksiä Twitteristä ja Facebookista, tuo alempi linnki koskee pelkästään Twitteriä ja siellä näytti olevan ihan pätevää tietoa Twitterin peruskäytöstä.

http://www.markokaartinen.net/twitter-vs-facebook/
http://www.ezka.org/2011/02/twitter-aloittelijan-opas.html

Kolmas experimenttimme on hiljalleen käynnistymässä, kun olemme tarttuneet Foggin käyttäytymismalliin.
Tämän kyseisen käyttäytymismallin mukaan käyttäytyminen on motivaation, kyvykkyyden ja triggerien (niistä kohta lisää) yhteissumma.
Kaikelle käyttäytymiselle/toiminnalle tarvitaan luonnollisesti jonkinlainen motivaatio, lisäksi tarvitaan kyvykkyyttä hoitaa se, eli jos on motivaatiota, muttei taitoa, niin homma tyssää äkkiä siihen. Mikäli tekeminen vaatii aikaa, rahaa, fyysistä ponnistusta, aivotoimintaa, jotain sosiaalista poikkeavuutta tai rutiineista poikkeavaa, niin tekeminen ei ole helppoa. MUTTA silloin avuksi tulevat triggerit, jotka laukaisevat tekemisen. Mielestäni triggerit ovat on ne asenteet, joilla tekemiseen suhtaudut. En tiedä kyllä tiedä itsekään mistä puhun, mutta niin minä nämä triggerit ymmärsin.
Ajatellaanpa vaikka seuraavanlainen tilanne:
Olisi siivouspäivä edessä, inhoat siivousta, ja väsyttää. Jos ja kun satut löytämään motivaation miettimällä siivouksen hyviä puolia, niin huomaat, että imurin pölypussi on täynnä ja uusia pitäisi ostaa. Tässä vaiheessa hypit tietenkin jo onnesta ajatellessani kiiltävää kotia, lähdet kauppaan ostamaan pölypusseja, palaat kotiin ja siivoat kämpän lattiasta kattoon. Ja siivouksen jälkeen hyriset onnellisena, että onpa mukava, kun on puhdas koti. Niin helppoa se käyttäytyminen on! :) Vai onko?

Missä olet Adam Lambert?

Kuten otsikkokin kertoo, saimme puolitoista viikkoa sitten perjantaina tehtäväksemme toisen experimentin, jonka tarkoituksena oli todistaa tälläinen termin toden perä kuin "Six degrees of Separation". Sehän tarkoittaa kansankielellä, sitä että, jokainen ihminen on mahdollista yhdistää keneen tahansa keskimäärin kuuden henkilön kautta. Olette varmaan kuulleetkin joskus tästä termistä.

Mehän päätimme ottaa "yhteyden" meidän Adamiin, kun sillä on niitä Suomen yhteyksiäkin..Mikäli ette ole tietoisia, niin tämä komea, karismaattinen popstara heilastelee Suomen Big Brother 2007 (herra jumala, joko siitä on niin kauan) voittajan Sauli Koskisen kanssa. Onnea vaan Saulille!

Kävipä sitten niin, että saimme teoriassa "yhteyden" Adamiin neljän ketjun kautta, mutta vielä pitäisi saada experimenttiin vähän konkretiaa. Pitäisi saada jotenkin tämän ketjun kautta toimitettua Adamille kaunis viesti, missä pyydettäisiin häntä, jotenkin noteeraamaan meidän salapoliisileikki. Lienekö tuollaisella maalimantähdellä aikaa, mutta ainahan vois yrittää: Adamin kuittaus vois olla vaikka jotain "Hello girls, you found me!"-tyylistä. Eihän ko. viestin kirjoitus veis hänen aikaansa ku pari sekuntia...

Tunnilla käsittelimme sosiaalisia verkostoja ja niiden merkityksiä. On olemassa heikkoja (tuttavat) suhteita ja vahvoja (perheenjäsenet) suhteita, jotka molemmat ovat tärkeitä, mutta vuorottelevat elämämme eri vaiheissa ja arjen eri tilanteissa.

Viikko sitten torstaina olin kaksi ensimmäistä tuntia opettelemassa Ohjelmoinnin perusteita, mutta pääsin muun porukan mukaan viimeiselle tunnille ja saimme tehtyä tunnuksen "työyhteisö-facebookiin" eli LinkedIn:iin. Kylläpä oli jotenkin hitaan ja tahmasen olonen sivusto, mutta jospa siitä olisi hyötyä tulevaisuudessa, ei se varmaan ainakaan pahenna työmahdollisuuksia. Mutta itselle tuli sellanen olo, että palveleeko LinkedIn paremmin kansainvälisellä tasolla kuin kotimaan tasolla? No se jää nahtäväksi.

Viikko sitten perjantaina tuntimme alkoi varsin mielenkiintoisesti..Opettaja jakoi meille kolmea erilaista lappua, joissa oli pieni tarinan pätkä. Aiheina olivat Tupperware-kutsut, Autokauppa ja Baari-ilta.

Ryhmäydyttiin kukin aiheen mukaan, ja meidän ryhmämme aihe oli Baari-ilta. Eli meidän piti esittää muulle luokalle lapulle kirjoitetun juonen mukainen pikkunäytelmä. Perussettiä: mies pyytää naista tanssimaan, eikä nainen lämpene, johtuen miehen vahvasta humalatilasta. No paikalle tulee toinen "hieman" enemmän humaltunut mies, jonka "tulisitko tanssimaan"-möngerrryksestä ja konttausasennosta päätellen nainen skippaa ystävällisesti myös. No kolmas kerta toden sanoo, paikalle tulee komea ja hyvin käyttäytyvä lentäjä, joka drinkin tarjottuaan saa naisen mukaansa. Lentäjän flaksia tietenkin lisää pari hänen hyvää ystäväänsä, jotka ovat nähneet tilanteen ja ohimennen kehuivat lentäjä-kaveriaan.

Eli mistä on kyse? Termi on Persuasive Techology, eli suostutteleva teknologia. Alun perin on ruvettu tutkimaan miten tietokone voi suostutella ihmistä ja sosiaalisen median kehittyessä suostuttelun rooli on entisestään kasvanut. Tietokoneen ja alati kehittyvän teknologian myötä saadaan kokea varmasti jos jonkinnäköistä suostuttelua. Joten pitäkäähän silmät ja korvat auki etenkin internetissä, jos vaikka sattuu tulemaan vastaan ohittamattomia tarjouksia! :) Itsehän olen sellainen "tarveshoppaaja", eli ostan tavaran sitten kun todella tarvitsen sitä, enkä hetken mielijohteesta.. Niin varmaan...en usko tuohon itsekään...

Palataan!

Kyllä kansa tiesi!

Purettiin tosiaan kokeilun tulokset ja niin se vaan oli, että "viisaan" ryhmän keskiarvo oli lähimpänä oikeaa vastausta, ei niinkään meidän "viisaiden" ryhmällä, mutta luokan toisella "viisaalla" ryhmällä. "Satunnaisten" ryhmän vastauksista myös suuri osa oli lähellä oikeaa vastausta. Taasen "tyhmien" ryhmien vastaukset olivat kaukana oikeista vastauksista, kuten lähtötasona voitiinkin olettaa. Poikkeuksen tekivät TIK-pojat, joiden pari vastausta oli peräti kaikkein lähimpänä oikeaa vastausta!

Jännä oli nähdä miten vastaukset jakautuu ja olipa hienoa todeta tuon VoC:n toimivan myös käytännössä, vaikka kyllähän VoC:n olisi ainaki pitänyt toteutua vasta käydyissä kunnallisvaaleissa.

Tunnin toisella tunnilla tutustuttiin Wikipediaan ja katseltiin satunnaisten ja tiettyjen Wikipedia-artikkelien muokkaushistoriaa ja muokkaajia.

Itselleni on vuosien saatossa muodostunut Wikipediasta sellainen käsitys, että se on runsas ja monipuolinen tietolähde, mutta sen antamaan tietoon kannattaisi suhtautua varauksella, eikä ilmeisesti opettajatkaan suhtaudu kovin hyvin suoraan Wikipediasta otettuihin lähteisiin. Sen sijaan Wikipediassa artikkelin alla mainitut lähteet kannattaa käyttää hyödyksi.

Meilläkin pitää luoda tunnukset sinne, että päästään kukin muokkaamaan OAMK:n Liiketalouden yksikön Wikipedia sivustoa. Oli ihan mukava katsella Wikipediaa tuoltakin kantilta, kun yleensä sieltä tulee vaan paniikissa nopeasti katsottua pääkohtia joistain asioista. Opin ainakin sen, että Wikipediassa toimii aktiiveja, jotka päivittää ja korjaa Wikipedian tietoja käsittääkseni ihan vapaaehtoisesti. Ja sehän tarkoittaa sitä, että tällöin mukaan tulee vasta oppimamme VoC, eli mitä enemmän artikkelilla on erilaisia muokkaajia sitä paremmaksi ja laadukkaammaksi artikkelin sisältö muodostuu. Eli ainakin itse aion tästedes Wikipediasta tietoja etsiessäni tarkistaa muokkaushistorian...

Tunnin lopulla pistäydyimme vielä auditoriossa kuuntelemassa kahden opiskelijan kokemuksia Game Labista. Oma pelaaminen rajoittuu Angry Birdsiin ja Älypään Tetrikseen, joten minua asia ei kosketa, mutta ihan mielenkiintoiselta se vaikutti. Hieno mahdollisuus niille opiskelijoille, joita pelien tekeminen kiinnostaa.

Kansantietoa ja talkoita

Jep, jep...

Tänään ajattelin kertoa teille omia ajatuksiani aiheesta VoC (WtF?!) sekä mielenkiintoisesta sanahirviöstä nimeltä Crowdsourcing. Kävimme kyseisiä aiheitä läpi jo viime viikolla, josta saimme myös tehtävän, joka käytännön toteutus paljastui varsin haasteelliseksi (muttei kuitenkaan ylipääsemättömäksi). :)

Eli WoC on lyhenne lauseesta Wisdom of Crowds, ja tarkoittaa mielestäni selkokielellä "Kyllä kansa tietää, tai sitten ei!".

Toimiakseen "oikein" VoC tarvitsee viisaan ryhmän, eli ryhmän, jossa on paljon erilaisia ihmisiä. En tiedä lähdinkö nyt takamus edellä puuhun, kun en enää itsekään tiedä mitä tässä tapahtuu... :) Pääasia kuitenkin on, että kun VoC toimii, niin silloin ryhmä yhdessä on viisaampi, kuin ryhmän viisain jäsen!  Mutta takaisin tehtävän antoon...

Me saimme Niemelän Minnan kanssa tehtäväksi teettää kysely "viisaalla" ryhmällä, eli haalimme kyselyyn paljon erilaisia ihmisiä kuitenkin sillä periaatteella, että puolet vastaajista oli miehiä ja puolet naisia. Meillä oli lista varsin mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin vastaajat saivat vastata joko oman tietonsa sekä mutu-tuntuman pohjalta. Mikäli meidän "viisas" ryhmämme toteutuu oikein, vastausten keskiarvon pitäisi olla lähimpänä oikeaa..nähtäväksi jää! Puramme vastaukset tänään tunnilla! Jännää!
Viisaiden ryhmien lisäksi on "tyhmä"-ryhmä, joka koostuu samanikäisistä, samaa sukupuolta olevista ja esim. saman alan ihmisistä, joilloin vastausten keskiarvo voi jäädä kauaskin oikeasta vastauksesta. Sitten on vielä "satunnainen" ryhmä, jossa on satunnaisesti erilaisia ihmisiä, ja miehiä sekä naisia eri suhteessa. Tämä ryhmän vastauskeskiarvot pitäisi olla samaa luokkaa kun "viisaalla" ryhmällä.

Ja sitten tähän nimihirviöön eli Crowdsourcingiin, joka on suomeksi joukkoistaminen, talkoistaminen, yleisösallisuus...monta on nimeä, kun vain saisi jotenkin järkevästi koottua tuon termin takaa löytyvän idean, eli Crownsourcing on suoraa ryhmätehtävästämme lainaten:
"Hajautettu ongelmanratkaisu - ja tuotantomalli, jossa toimeksiantaja hyödyntää yleisön tietotaitoa rajattua tehtävää varten." Esimerkkinä tähän voisin mainita syksyllä koulullamme järjestetyn Innostartti-tapahtuman, jossa saimme tehtäväksemme pienissä ryhmissä keksiä uuden innovaation joko Lappset Oy:lle tai sitten Oulun kaupungin kirjastolle. Pitää kyllä vähän hehkuttaa, sillä meidän ryhmä pääsi finaaliin asti... :)

Olen hieman skeptinen tämän mallin suhteen, toki se toimiessaan varmasti toimii hyvin.
Mutta päällimmäiseksi tulee mieleen, että kun homma toimii hyvin, niin toivon, että siitä myös maksettaisiin  hyvin. Sehän on ihmisten ideoiden riistoa ja silkkaa laiskuutta, jos otetaan valmiit vastaukset ja tienataan sitten niiden varjolla miljoonia! Ei, ei, ei!!! Tämäkin tietenkin riippuu "ongelmasta" ja toimeksiantajasta.
Meille luvattiin pullakahvit palkaksi finaaliin pääsystä, ja jos idea otetaan käytäntöön ottavat sieltä sitten yhteyttä! Toivottavasti.. se idea oli nimittäin hyvä...

Mutta näin, jos sielläpäin heräsi ajatuksia, niin puhukaa yksin tai yhdessä ja kertokaa toki minullekin! :)

Internetin ihmeellinen maailma

No nyt päästään asiaan,

eli tervetuloa lukemaan (ja myös tarpeen vaatiessa kommentoimaan) ajatuksiani liittyen aiheeseen Internetpalvelut, joka on itseasiassa myös tässä jaksossa opiskeltavan kurssimme nimi. Perustin blogin tätä kyseistä kurssia varten, mutta mistäs tietää vaikka kurssin myöstä innostuisin bloggaamaan muuten vaan. :)

Internetpalvelut ovat nykypäivänä hyvin laaja käsite, ja kuten nimimerkistäni voi huomata, tunnen edelleen (noin 12 vuoden internetin käyttökokemuksellani) sanoa olevani webin käyttäjänä vielä melko noviisi. Tämä johtuu siitä, että vaikka käytän Internetiä päivittäin, tulee nettiin koko ajan uutta materiaalia ja uusia sivustoja, joten ajan hermoilla on suhteellisen haastavaa pysyä. Itsehän käytän tällä hetkellä päivittäin vain noin viittä sivustoa, jossa vierailen..ehkäpä siihenkin asiaan tulee muutos kurssin myötä. Ehkäpä yksi kurssimme käsittelyn aihe voisi olla: Miten käytän Internetiä tehokkaasti?

Mutta mitäs tuota hätäilemään...jos ei hoksaa käydä jotain uutta juttua googlailemassa tai siitä ei ole vielä hajuakaan, menee facebookiin, niin eiköhän joltain kaverilta löydy seinältä linkki tähän kyseiseen uuteen tutustumisen arvoiseen juttuun! Niin helppoa se on...

Itsellänihän on tällaisesta varsin tuore esimerkki, vaikkakaan siinä ei käytetty Facebookia vaan Youtubea.. No oltiin koulukavereiden kanssa syömässä ja kaverit puhu jostain Gangnam Stylesta..minä olin ihan että mikä ihme se on..No kaveri meni puhelimellaan nettiin ja näytti Youtubesta tämän hauskan korealaisen pop-kappaleen, jota on tänään Youtubesta katsottu 642 615 193 kertaa...lukema lähentelee kuulemma jotain Youtuben katseluennätystä..Onnittelut vaan tälle korealaisherralle, tienaa varmaan miljoonia! :)

Jos joku ei tätä kyseistä hittibiisiä ole vielä kuullut niin klikkaileppas seuraavaa linkkiä niin saat nähdä, että koreassakin osataan tehdä poppia! http://www.youtube.com/watch?v=9bZkp7q19f0

No nyt ohimennen tuli puhuttua jo sosiaalisesta mediasta ja sen vaikutuksista, joten jätetäänpä jotain seuraaviinkin bloggaukseen.

Mukavia surffailutuokioita Internetin ihmeellisessä maailmassa!

Eliisa