Mitä tästä opimme...

Joulu ja uusi vuosi ovat onnellisesti takana ja olen taas valveutunut bloginkirjoittaja. Tämän blogikirjoitukseni on tarkoitus olla yhteenveto Internetpalvelut-kurssillamme oppimistani asioista. Paljonhan asiaa kurssin aikana tulikin, ja toivon, että saan asiat tähän jotenkin järkevästi koottua.
Joitain asioita on voinut jäädä pois, mutta pääpiirteittäin kurssin siältö pitäisi olla tässä.

VoC ja Wikipedia

Ensimmäisillä tunneillahan kävimme läpi Wisdom of Crowdsia (VoC) sekä Crowdsourcingia eli joukkoistamista. VoC tarkoitti selkokielellä sitä "Kyllä kansa tietää, tai sitten ei"-periaatetta. Toimiessaan "oikein" ryhmä on yhdessä viisaampi, kuin ryhmän viisain jäsen. Toteutimme myös VoC-experimentin, jossa testasimme periaatteen toimivuutta. Ja ihan mukavastihan se toimi.

Kun olimme käyneet läpi VoC:n tulokset, tutustuimme hieman Wikipediaan. Tarkoituksena oli kurssin aikana tehdä sivustolle tunnukset ja päivittää omalta osaltaan OAMK:n artikkelia. Itse sain aikaiseksi päivittää kyseisen sivun vuoden 2011-2012 hakimäärien ja aloituspaikkojen suhteen vasta eilen, mutta nyt ne on päivitetty. Huh. Kuten aiemmin blogissani mainitsin, Wikipediassa näkyy tämä VoC aika hyvin, kun katsoo muokkaushistoriaa. Mitä enemmän eri muokkaajia, sitä laadukkaampi voisi olla artikkelin sisältö. Periaatteessa.

Crowdsourcing

Crowdsourcing herätti minussa ristiriitaisia ajatuksia. Siis, että esimerkiksi jollain yrityksellä on jokin ongelma ja se laittaa (isolle ja mahdollisimman erilaisista ihmisistä koostuvalle) ihmisjoukolle pystyyn jonkisortin aivoriihen ja sitten toivoo, että ihmisjoukon vastaukset toisivat ongelmaan oikean tai toivotunlaisen tuloksen. Tästäkin aiheesta on varmasti monenlaisia kokemuksia, mutta itse toivon, että jos ongelmaan/asiaan syntyy toivottu ratkaisu/tulos, niin nämä ihmiset saisivat siitä myös kunnollisen korvauksen. Toisaalta tulokset voivat olla kaukana halutusta, jos ihmisryhmä ei täytä VoC:n "viisaan" ryhmän kriteeteitä. Mutta toisaalta uskon, että ryhmän osuessa kohdilleen vastaukset voivat olla hyvinkin laadukkaita.

 Six Degrees of Separation

Eli tämän teorian mukaan jokainen ihminen on yhdistettävissä keneen tahansa kuuden henkilön kautta. Periaatteessa. Teimme aiheesta experimentin ja saimme "yhteyden" Adam Lambertiin. Sehän oli suhteellisen helppoa, kun Adam seurustelee taannoin realityohjelma Big Brother Suomen voittajan Sauli Koskisen kanssa. Vaativin osuus oli löytää suhteet Sauli Koskiseen ja suhteet löytyivät erään ryhmämme jäsenen kautta. Ihan semmonen "melkein sukua julkkikselle"-olo! :)

Persuasive Techology, Foggin käyttäytymismalli, Design with Intent (pelillistäminen)

Suostutteleva teknologia, Foggin käyttäytymismalli ja Dan Locktonin Design with Intent teoria/malli, liittyvät aika tiiviisti toisiinsa, sillä niiden kaikkien avulla selvitetään/muokataan ihmisen käyttäytymistä.
Ensimmäinen termi selvittää kuinka eritavoin tietokone voi suostutella ihmistä käyttäytymään tietyllä tavalla. Foggin käyttytymismallin mukaan käyttäytyminen on motivaation, kyvykkyyden ja triggerien yhteissumma. Tämä kolmas, eli Design with Intent teoria tutkii/osoittaa sitä, miten ihmisten käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa, että se olisi halutun mukaista. Nämä seikat voidaan jakaa 8 eri linssiin, josta tuo pelillistäminen on yksi linssi. Pelillistäminen on siis pelillisten elementtien käyttämistä ei-pelillisessä ympäristössä. Pelillistämistä on kaikkialla - niin vakuutusyhtiösi kuin lähikauppasi käyttävät pelillistämistä yhtenä markkinointikeinonaan.

Twitter vs Facebook

Yhdellä tunnilla teimme tunnukset mikroblogipalvelu Twitteriin, mutta se sovellus ei minulle oikein avautunut. Twitter on varmasti kätevä mobiilisovelluksena, mutta koska puhelimessani ei ainakaan vielä tällä hetkellä ole internetiä, niin jätän sen suosiolla vähemmälle. Voihan siellä käydä silloin tällöin kuulumisia päivittelemässä. Nytkin hieman särähti silmään, kun joku ihan random-tyypppi oli tullut minulle seuraajaksi..en ainakaan äkkiseltään tuntenut häntä. Onhan siinä monta hienoa ominaisuutta, mutta tällä hetkellä elämässäni ei ole aikaa/kiinnostusta seurata mitä kaikille lempinäyttelijöilleni tai lempimuusikoilleni kuuluu. Ehkäpä sitten tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä käännyn mieluummin kuitenkin Facebookin suuntaan ja bloggailen harvoja kuulumisiani sieltä.

Tipping Point (leimahduspiste)

Tipping Point oli se piste, jonka jälkeen jokin tietty asia leviää itsestään  ja siitä tulee ns. epidemia.
Tähän leviämiseen vaikuttavat kolme asiaa: harvojen laki, tarttuvuustekijä sekä kontekstin voima.  Nämä harvojen lain edustajat voidaan jakaa asiantuntijoihin, yhdistäjiin ja myyntimiehiin. Kun näitä on mukana on yksi tipping pointin edellytys olemassa. Tarttuvuustekijä(t) vetoavat ihmisten tunteisiin ja kontekstinvoima eli ympäristö- ja olosuhdetekijät hoitavat loput. Vaikka asia vetoaisi tunteisiisi ja se olisi sinulle hyvin esitelty, ei se sinua välttämättä kiinnosta, jos kaverisi ei ole asiasta kiinnostunut.

Ekosysteemit

Ekosysteemi tarkoittaa jonkin tekniikan alan tai tuotteen ympärille muodostunut palvelujen ja oheistuotteiden verkosto. Jokaisella suurella yrityksellä on tällainen ekosysteemi, kuten Nokialla. Laitan alle kuvan Nokian ekosysteemistä.

Tässäpä nämä kurssimme aiheet tulivat nopsaan kerrattua. Kaikista muista aiheista paitsi näistä ekosysteemeistä löydät tietoa ja ajatuksia aikaisemmista blogikirjoituksistani.

Hyvää jatkoa ja kiitos lukijoilleni. Minä vaikenen ainakin hetkeksi.